tiistai 28. helmikuuta 2012

Terveisiä Suomesta!

Viime viikko lomailtiin Suomessa. Toisaalta oli ihanaa olla kotimaassa, toisaalta taas oli ristiriitaiset fiilikset. Aiemmin en ole joutunut pohtimaan juurikaan niin sanottuja elämän suuria kysymyksiä, kuten kuka olen ja mistä tulen. Nyt ulkomailla asuessa, on joutunut pohtimaan omaa historiaansa ja myös tulevaisuuttaan uudesta, erilaisesta näkökulmasta.

Suomi on rakas kotimaa, missä on hyvä olla. Toisaalta huomaan taas ehkä herkemmin niitä epäkohtia, joihin ei ole aiemmin kiinnittänyt huomiota. Eniten hätkähdin ruokakaupassa kun kassa ilmoitti ostosten summan. Enhän minä edes ostanut kuin yhden muovikassillisen ruokaa! Tai no joo, myönnetään että kai sinne ostoskoriin tuli valikoitua niitä harvinaisempia herkkuja, mitä täältä ei saa ;)

Loma oli kuitenkin kaikin puolin onnistunut. Näin muutamaa ystävää ja juttelin muutamien kanssa puhelimisessa. Sairastuin tosin flunssaan, mikä verotti hieman voimia ulkoilla. Onneksi kyseellä oli kuitenkin tavallinen flunssa, eikä influessa jota sitäkin oli kuulema liikkeellä.

Loman ehkä parasta antia oli lapsen oppima ässä. Ihanasti sanoo nyt "yksi, kaksi, miksi"! Ei tuo ässä ihan kaikissa sanoissa kuulu noin hienosti, mutta noissa sanossa + joissakin muissa ässä tulee oikein kivasti :) Venäjän kielessähän on ainakin seitsemän erilaista ässää, joten sitä kieltä osaavat tietävät kuika tärkeitä ässät ovat. Mutta minä olen iloinen tästä lapsen ainoastakin ässästä!

Kielestä tulikin mieleen, että reilu viikko sitten Latviassa äänestettiin venäjän kielen asemasta. Osa olisi halunnut venäjästä Latvian toisen virallisen kielen latvian rinnalle. Asiasta järjestettiin kansanäänestys, jonka tulos oli yksiselitteinen: 3/4 äänestäneistä äänesti vastaan eli Latviassa on jatkossakin vain yksi ainoa virallinen kieli: latvia!

Seuraava Suomen reissua odottellen jo, toivottavasti viimeistään kesällä pääsen mökille rentoutumaan! Sitä ennen nautin Riian keväästä. Vielä meillä on täällä lunta ja pakkastakin, mutta eiköhän se kevät hieman aiemmin tänne rantaudu kuin kotisuomeen :)

tiistai 14. helmikuuta 2012

Ystävänpäivää!

Ihanaa ystävänpäivää näin virtuaalisesti kaikille ihanille!

Oma ystävänpäiväni sujuu ensin ystävän kanssa myöhäisellä lounaalla ja illalla kahvitellen ystävien kanssa. Mielestäni oikein sopiva tapa viettää ystävänpäivää :)

Viikonloppuna kävimme Jelgavassa ihailemassa aivan mahtavia jäävesitoksia! Tässä muutama kuva.





Pakkanen paukkui, joten kauan emme voineet näitä taideteoksia ihailla vaikka olimmekin pukeutuneet hyvin. Lämmin mehu kuitenkin lämmitti, ja olisihan tuolta aidon Koskenkorva-paukunkin saanut halutessaan ;) Jätimme tällä kertaa väliin tämän suomalaisten "kansallisjuoman".

torstai 9. helmikuuta 2012

Lentävä sammakko

Olen löytänyt uuden suosikkiravintolani! Paikan nimi on Lidojošā varde eli suomennettuna Lentävä sammakko. Paikka sijaitsee Elizabetes ielan ja Antonijas ielan kulmassa (os. Elizabetes iela 31a) niin sanotulla "lähetystö alueella".


Olen käynyt ravintolassa nyt kahdesti, mutta uskon että vierailuja tulee vielä monta :) Ruokalista on kattava, jopa kasvissyöjälle löytyy useita vaihtoehtoja. Hinnat ovat (minusta) kohtuulliset, kun ottaa huomioon sijainnin. Annokset olivat sopivan isoja, nälkä lähtee varmasti! Ja palvelu oli nopeaa ja mutkatonta, ainakin lounasaikaan. Näiden lisäksi myös sisustus oli mieleeni, joka puolella oli sammakoita sekä akvarioita.


Ehdottomasti suosittelen :)

maanantai 6. helmikuuta 2012

Suolaa ja pakkasta!

Brr, täällä Riiassa on saatu palella viime aikoina. Pakkaslukemat ovat olleet aamuisin siinä -25 tietämissä ja päivälläkin lämpötila on ollut miinus kahdenkympin tietämillä. Onneksi tänään on hieman jo helpottanut ja uloskin on uskaltanut jo kurkistaa.

Itse en valita tuosta pakkasesta. Meidän perhe on suomalaisina tottunut kylmyyteen ja osaamme varustautua ulos kunnon talvivaatteisiin. Tosin hurjaa on nähdä paikallisia naisia hameissaan ja korkokengissään kävelemässä kadulla! Itse olen sen verran mukavuudenhaluinen, että en välitä ulkonäöstäni tällä säällä vaan pistän reilusti villapöksyt jalkaan ja heitän korkkarit nurkkaan :)

Tässä talvessa on eräs negatiivinen asia ja se on katujen suolaus. Täällä ei ole samanlaista kalustoa kuin Suomessa lumien putsaamiseen, joten ongelma ratkaistaan suolalla. Sitten sitä saakin talsia sohjossa kenkänsä pilalle. En tykkää! Lisäksi suola kantautuu autoon ja eteisen lattialle. Siinä mielessä kaipaan jo kevättä ja suolattomia katuja!

Tulipa muuten hassu muisto tänään mieleen, kun pilkoin nyt illalla kiinankaalia salaatiksi. Työskentelin yli kymmenen vuotta sitten eräässä yksityisessä pikaruokaravintolassa, en siis missään Hesessä tai Mäkissä, ja pilkoin siellä kiinankaalia salaatikisi ja hampurilaisten täytteeksi. Tietenkin tein tuon omalla tyylilläni siten, että kuorin kiinankaalin päällimmäiset lehdet roskikseen kuten äiti oli kotona opettanut, loput lehdet huuhdoin ja pilkoin. Hetken päästä paikalle tuli omistajapariskunnan rouva ja ihmetteli roskiksessa olevia lehtiä. Ne olivat hänen mielestään aivan käyttökelpoisia ja poimittuaan ne muiden jätteiden joukosta, käski minun pilkkoa ne. En muista pesinkö ko. lehtiä vai en, mutta sinä päivänä en syönyt salaattia lounaaksi! Omistajan näkökulmasta asia oli tietenkin päivänselvä: säästäväinen pienyrittäjä, joka ei heitä mitään käyttökelpoista hukkaan. Oma näkökulmani oli hieman erilainen, mutta olinkin vain kesätyöntekijä... Onneksi kyseinen yritys ei ole enää toiminnassa, vaikka sieltä saikin 90-luvun parhaat hampparit!