maanantai 27. syyskuuta 2010

Viimeistä viedään

Tällä viikolla se sitten tapahtuu. Muutto.


Yhtäaikaa pelottaa, jännittää ja olen innoissani. Tuntuu, että edessä on hyppy tuntemattomaan, vaikka mikä tässä nyt oikeastaan muuttuu? Sama ihana perhe pysyy ympärillä, ympäristö vain vaihtuu. Minkähänlaiset mietteet minulla on asiasta puolen vuoden päästä? Jännä nähdä :)


Ehkä suurin suru on jättää työ. Minulla on ollut aivan mahtava työporukka ja työstäni olen pitänyt aivan valtavasti. En tiedä hakeudunko Riiassa töihin jossain vaiheessa vai en. Aika taitaa näyttää tämänkin asian. Ensin täytyy saada arkielämä rullaamaan uudessa ympäristössä.


Tämä blogi pitää hiljaiseloa nyt muuton ajan, mutta palaan asiaan kunhan olemme asettuneet Riikaan ja olemme saaneet nettiyhteyden toimimaan :)

perjantai 24. syyskuuta 2010

Viikko aikaa

Viikon päästä meidän ja muuttokuorman pitäisi olla perillä! Aika on hurahtanut uskomattoman nopeasti, vielä ei ole perhosia vatsassa, niiden aika taitaa tulla myöhemmin :)

Hommat on hyvin hoidossa, oikeastaan jäljellä on enää varsinainen pakkaaminen ja muuttaminen. Kaikki muut juoksevat asiat on hoidettu kuntoon. Ja ne mitä ei ole hoidettu, hoidetaan sitten myöhemmin!

Mies menee viikonlopuksi Rikkaan selvittämään remontin etenemistä sekä shoppailemaan huonekaluja. Tuliaiseksi lupasi kuvia kodista :)

Hauskaa, että Balttian kirjeenvaihtaja oli kommentoinut minua blogissaan. Hauskaa sinällään, että hän oli esimerkin omaisesti mainunnut sisustamisen, sillä minä en todellakaan ole mikään sisustaja :D Meillä se on mies, joka päättää verhot, matot, huonekalut ynnä muut sisustus-hommat. Ei sillä etteikö minua kiinnostaisi, mutta minä en yksinkertaisesti osaa! Saatan nähdä kaupassa jotain kivaa, ostaa sen, ja asettaa kotiimme. Seuraavalla kauppareissulla näen taas jotain kivaa, ostan sen, mutta se ei käykään yhteen edellisen jutun kanssa. Joten olen jo vuosia sitten luovuttanut ja lopettanut niiden älyttömien juttujen ostamisen, jotka eivät onnistu kuitenkaan :)

Balttian kirjeenvaihatja viittasi myös elämän perusasioihin, kuten pohdintaani luottakampaajan menetyksestä. Niin, asiat voi nähdä monella eri tavalla ja toiset asiat ovat tärkeitä toisille, ja toiset toisille. Onneksi me, niin miehet kuin naiset sekä ihmiset yleensäkin, olemme erilaisia. Ehkä viittaukseni luottakampaajan menetykseen voisi lukea myös ystävän menetyksenä, joka sattuu oleman myös kampaajani :)

Mutta nyt pidemmittä puheitta ja pohdinnoitta sinne luottokampaajan käsittelyyn!

maanantai 20. syyskuuta 2010

Mikä ero?

Tänä aamuna huomasin taas sen pienen pienen eron miehen ja minun välillä.

Tarvitsemme lapsen kanssa vielä yhden rokotteen muuttoa varten. Olen sopinut rokotusajan tälle viikolle, mutta tarvitsemme myös rokotetta varten reseptin. Mies totesi, että hän katselee jonkun apteekin ja pyytää puhelinreseptin sinne. Olin hetken, että WTF!?! "Jonkun apteekin??" Olen viime viikolla laittanut hänelle sähköpostilla yhden tietyn apteekin yhteystiedot, sillä siitä apteekista minun on helpoin ja nopein hakea rokote, ei minulla ole aikaa ajella ympäri kaupunkia jotain muuta apteekkia etsien.

No, vakka kantensa valitsee ja niin edelleen... Toisaalta on hyväkin, että olemme erilaisia ja täydennämme toisiamme :) Hulluksihan sitä tulisi, jos molemmat toimisivat aina järjestelmällisen samanlaisesti. Mutta kyllä se joskus raivostuttaa, kun mieheltä on tavarat hukassa ja itse tiedän tarkalleen missä mitkäkin jutut ovat :)

Aika käy vähiin ja paljon on vielä asioita tekemättä. Täytyy vain luottaa, että hommat hoituvat. Riian remonttiin emme voi juuri nyt paljon vaikuttaa, se hoituu juuri nyt omalla painollaan. Suomen kotona tehtäviin pakkauksiinkaan emme voi kovin suuresti vaikuttaa vielä tässä vaiheessa. Nähtävästi täytyy keskittyä niinhin juttuhin joihin voimme vaikuttaa :)

torstai 16. syyskuuta 2010

Tukka-asiaa

Odotan kieli pitkällä ensi viikon perjantaita kun pääsen luottokampaajani käsittelyyn. Tukkani on kasvanut yli mallin ja aiheuttaa ahdistusta joka aamu. Tiedän jo tarkkaan mitä sille pitää tehdä, mistä leikata ja kuinka paljon.

Kuinkahan pärjään Riiassa ilman kampaajaani? Olen ehkä vähän outo, mutta olen käyttänyt tätä samaa kampaajaa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Kyllä, siitä lähtien kun täytin kymmenen! Muutaman kerran vuosien aikana joku muu on saanut leikata tai värjätä tukkaani, mutta aina olen kuitenkin palannut kampaajani luo. Hän tietää juuri mitä tehdä ja mikä väri sopii minulle. Hän myös sanoo suoraan jos ei suostu toteuttamaan toivettani ja perustelee näkökantansa. Olen jokainen kerta ollut tyytyväinen lähtiessäni hänen käsittelystään.

Tietenkin Riiassa on kampaamoita pilvin pimein, ja uskoisin että hintahaitariakin löytyy. Täytynee varmaan napata ensi perjantaina pari kuvaa päästä ja mennä niiden kanssa uuteen kampaamoon ;)

Elämää vihreällä saarella blogissa oli myös kirjoitettu hiustenleikkuusta. Jokainen pariskunta tekee asiat tietenkin omalla tyylillään ja tavallaan, mutta meillä minun kampaamossa käynti ei ole koskaan ollut ongelma. Mies ei juurikaan kommentoi sitä minkä väriset tai pituiset minun hiusteni täytyy olla, sen saan aina päättää itse.

Kun Mari Kiviniemi valittiin päämisteriksi mieheni kommentoi hänen tukkaansa. Oli kuulema epäsiistin näköinen hamppu. Nykyisin Kiviniemi on hieman pertannut tukkansa kanssa ja latvat eivät enää hapsota joka suuntaan. Mies ei siis sanallakaan puhunut minun tukastani, mutta seuraavalla kampaajareissulla pätkäisin oman, joka suuntaan harottavan puolipitkän hamppuni lyhyeksi. Ja olen ollut tyytyväinen! Paitsi nyt, kun tukka on päässyt kasvamaan ylipitkäksi.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Suomen sosiaaliturva

Olen miettinyt pääni puhki ja selannut Kelan nettisivua kuinka lapsen lapsilisän käy. Lopulta otin luurin kauniiseen käteen ja soitin Kelan ulkomaan yksikköön. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: jos mies on suomalaisen työnantajan komentama työntekijä ulkomailla perheenjäsenten sosiaalietuuksien pitäisi säilyä (lapsilisä, kodinhoidontuki, äitiyspäiväraha yms). Ainahan noissa asioissa on se "mutta", täytyy vain luottaa että homma menee kuten pitääkin. Täytyn Y38 lomakkeen ja postitin sen jo Kelaan, miehen paperit hoituvat kuulema työnantajan toimesta. Saas nähdä mikä on päätös :)

Kelan sivuilla oli tietoa tilapäisestä muutosta ja pysyvästä muutosta. En oikein itsekään tiedä kummasta on meidän osalta kysymys. Toisaalta muutamme pysyvästi ainakin hetkeksi, toisaalta taas kyseessä on tilapäinen muutto sillä emme aio jäädä loppuelämäksemme Riikaan.

Työttömyysturvaa ei voi siirtää ulkomaille, muutoin kun menemällä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun EU tai ETA maahan. Tämäkin edellyttää, että hakijan täytyy olla kuukausi työttömänä Suomessa ja ilmoittautua välittömästi kohdemaan työ- ja elinkeinotoimistossa.

Edellisessä postauksessa kirjoitin turhautumisesta ja sen purkamisesta eli villasukkien neulomisesta. Ei, tästä ei ole tulossa käsityöblogi, mutta haluan silti laittaa kuvan sukista, jotka valmistuivat eilen. Kuten kuvasta näkyy, en ole mikään käsityöihminen ja jälki on sen mukaista, mutta pääasia että mahtuvat jalkaan ja tuntuvat mukavilta :)

maanantai 13. syyskuuta 2010

Turhauttavaa ja jotain mukavaakin

Remontti etenee Riiassa omalla painollaan, toivottavasti! Hieman turhauttaa, kun täältä Suomesta käsin on hankalaa tehdä oikeastaan yhtään mitään. Koen tämän jotenkin väliinputoamisvaiheena: asioihin ei voi itse vaikuttaa, täytyy vain luottaa että homma hoituu. Tiedän, että kunhan olemme muuttaneet niin hoidettava asioita on tuhat ja yksi, eikä aika riitä mihinkään. Näinhän se aina menee ;)

Olen purkanut tätä turhautumistani kutomiseen. Viime viikolla valmistuivat yhdet villasukat ja eilen sain toiseen pariin jo toisen sukan valmiiksi. En ole todellakaan mikään käsityöihminen, mutta pitkän ja hartaan harjoittelun jälkeen olen oppinut tekemään kantapään ja olen ylpeä siitä! Toinen bravurini ovat kaulahuivit: pitkät, paksut ja pörröiset.

Jotain mukavaakin on kuitenkin luvassa. Muutamat ystävät ja sukulaiset ovat jo buukanneet lennot Riikaan! Ihanaa, tervetuloa! Vaikka jännitänkin, että kuinka osaan esitellä kaupunkia, mihin olen itsekin vasta tutustumassa. Ehkä tutustumme siihen sitten yhdessä :)

Työpäivät käyvät vähiin, kymmenen aamua enää jäljellä + lomat päälle. Haiku ja ikävä tulee tätä mahtavaa porukkaa. Ovat kuitenkin luvanneet tulla visiitille Riikaan, joten sitä odotellessa!

Pakkaaminen kolkuttelee takaraivossa. Vaikka kaappeja onkin siivottu urakalla pitkin kesää, niin silti on paljon sellaista pientä hienosäätöä jäljellä. Aikaa on, vai onko? Kai kaksi ja puoli viikkoa riittää tuohon säätämiseen, tai sitten jätän tuttuun tyyliini kaiken viimeiseen iltaan ;)

torstai 9. syyskuuta 2010

Kuvatuksia

Kävimme kesän aikana pari kertaa Riiassa miehen kanssa. Majoituimme molemmilla kerroilla Reval Hotellissa, joka on nykyisin Radisson Sas Blue. Suosittelen kyseistä hotellia Riikaan matkaaville! Hotellin yläkerrassa on Skyline Bar, josta pääsee ihailemaan maisemia. Alla muutama kuva reissuilta.

Auringonlasku kuvattuna Reval Hotellin (nyk. Radisson Sas Blue) Skyline Barista.

Vanhasta kaupungista.

Mustapäiden talo vanhassa kaupungissa.

Kukkien myyntiä vanhassa kaupungissa. Riiassa on yleistä, että kylään mennessä viedään kukkia, tai jos mennään lentokentälle vastaan.

Näkymää Skyline Barista Daugava-joelle.

tiistai 7. syyskuuta 2010

Hintaero?

Tuli mieleen, että minkä on remonttimiesten hintaero Suomessa ja Latviassa?

Jos Suomessa ottaa remonttimiehen tekemään hommia ilman kuittia, niin tuntitaksa on kuuleman mukaan siinä 13-16 euron välillä. Latvissa sama mies maksaa kuulema 3-4 latia (4,5-6 euroa). Hmm... Mielenkiintoista!

Lisäksi Latviassa harmaa talous on todella yleistä (taas kuuleman mukaan), ja monissa työpaikoissa maksetaan jokin minimipalkka josta otetaan verot yms. Tämän lisäksi työntekijä saa toisen palkkapussin, ilman kuittia. En tiedä onko tämä todellakin niin yleistä kun minulle on annettu ymmärttä, täytyy tutkia asiaa kunhan pääsemme muuttamaan :)

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Näinkö se meneekin?

Mies palasi perjantaina Riiasta. Oli viimeinkin saanut sovittua keittiön, kylppärin, vessan yms remonttien alkamisesta. Kun kävimme muutama viikko takaperin sopimassa keittiöstä, niin mitään ei ollut tapahtunut, hyvä kun saimme suunnitelmat sähköpostiin. Vasta nyt, kun mies oli ladannut muutaman euron kouraan oli alkanut tapahtua! Mielenkiintoista :)

Toki meitä on "varoitettu" paikallisista tavoista. Nytkin meihelle oli sanottu, että kannattaa tarkistaa muutaman päivän päästä muistaako toinen osapuoli vielä sopimuksen ja lähteekö homma liikkeelle. Onneksi meillä on kuitenkin ihanat naapurit, jotka ovat luvanneet katsoa remontin perään. Lisäksi samaiset naapurit antoivat miehelle ison avun, kun kävivät yhdessä kiertämässä kauppoja!

Toivon mukaan remontti valmistuu muuttoon mennessä. Sen tiedämme, että keittiössä kestää hieman pidempään, mutta kaiken muun pitäisi toivottavasti olla valmista. Miehen täytyy tehdä vielä parin viikon päästä reissu Riikaan ja käydä sopimassa lisää asioita. Toki muuton jälkeenkin on vielä paljon juttuja tehtävänä, mutta hienoa olisi jos edes osan saisi tehtyä aiemmin (vakuutukset, pankkiasiat yms).

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Kuukausi aikaa

Huh, kuukauden päästä pitäsi olla Riiassa ja kaikkien asioiden kunnossa! Katsotaan kuinka käy :) Aika monta asiaa on vielä kesken, mutta täytyy uskoa ja luottaa että ne järjestyvät.

Mies lähtee tänään Riikaan hoitamaan asioita (sekä työ, että asunto). Annoin mukaan listan tehtävistä jutuista, saa nähdä kuinka ehtii muutamassa päivässä kaiken! Onneksi siellä päässä on kuitenkin ihmisiä, jotka ovat luvanneet auttaa :)

Olen laatinut itselleni muistilistaa siitä, mitä kaikkea täällä Suomen päässä täytyy vielä tehdä. Aikaa on, mutta asioitakin on paljon. Onneksi nyt on saatu lapsen passi tilaukseen! Ja onneksi olin kaukaa viisas ja aloitin vaatekaappien ym siivoamisen jo kesällä. Sain ison määrän turhia vaatteita ja muuta tavaraa kierrätykseen. Eipähän ole nyt tuo stressinä tässä vaiheessa, kun stressiä riittää muutenkin :) Päivä ja asia kerrallaan!