torstai 17. toukokuuta 2012

Apteekkimuseo

Vierailin pari viikkoa sitten Riian Apteekkimuseossa erään suomalaisen naisen kanssa. Olin ylättynyt kuinka paljon siellä oli nähtävää! Lisäksi eräs työntekijä, vanhempi mies, kertoi museosta mielenkiintoisella tavalla ja esitteli paikkoja ihanan eloisasti. Erityisesti juttelu saunasta saunassa oli mielenkiintoinen. Latviassakin käytetään vastoja saunassa, tosin niitä valmistetaan muustakin kuin koivusta, kuten humalasta, tammesta, lehmuksesta. Mutta kyllä minusta paras vasta syntyy juuri koivunoksista :)

 Kyltti museon ulkopuolella.

Työskentelytila.

 Vanha apteekki.

 Hammastahnaa (zobu pasta), päivävoidetta sekä yövoidetta. On sitä ennenkin osattu miettiä mitä naiset tarvitsevat tullakseen kauniiksi :)

 Ihania pikkuruisia lokeroita, missä on säilytetty lääkkeitä.

Alkoholiin säilötty käärme. Olisimme saaneet maistaa, jos olisimme halunneet. Kieltäydyimme kohteliaasti!

Museo sijaitsee Vanhassa kaupungissa, lähellä Galerija Centris ostoskeskusta osoitteessa R. Vagnera iela 13. Pääsymaksu oli vain yhden latin! Kannattaa käydä kurkkaamassa mikäli vanhat tavarat ja lääketiede kiinnostaa.

Täällä on muuten tapana, että takit jätetään narikkaan säilytykseen esim museokäynnin ajaksi. Nämä narikat eivät ole yleensä maksullisia, vaan sisältyvät lipun hintaan. Itsestään selvää on tietenkin se, ettei takin taskuun jätetä mitään arvoesineitä!

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Voitonpäivä

Tänään juhlitaan voitonpäivää. Täällä Riiassa juhlijoina on venäläinen, tai venäjän kielinen, väestö, latvialaiset eivät juhlintaan osallistu. Juhlan syy on se, että vuonna 1945 Saksa antautui liittoutuneille. Oikea päivämäärä on 8.5. mutta Neuvostoliitossa voitonpäivää on vietetty 9.5. Perinne elää edelleen, ja siksi täällä Latviassa venäläinen väestö kokoontuu joka vuosi Voitonpuistoon juhlimaan. Kuten totesin, latvialaiset eivät juhli voitonpäivää, sillä historiallisesti Latvia siirtyi Saksan vallan alta Neuvostoliiton vallan alle. Joten miksi muistella sellaista, mikä on tarkoittanut kotimaan miehitystä?

Vaikka täällä Riiassa venäläinen ja latvialainen väestö elävätkin rinta rinnan, sulassa sovussa, niin ihan kaikkea he eivät kuitenkaan tee yhdessä. Toki pinnan alla kytee, eikä kaikki ole asenteissa välttämättä niin ruusuista kun ulospäin annetaan ymmärtää. Kertoohan tästä jotain tänä keväänä järjestetty kansanäänestys venäjän kielen asemasta. Toki venäjällä pärjää hyvin kaupoissa ja ravintoloissa, ei latvialaisilla ole (yleensä) ongelma puhua venäjää. Joskus olen jopa ollut tilanteessa, missä kaupan vanhempi myyjätär ei puhunut sanaakaan englantia mutta oli erittäin helpottunut kun ystäväni puhui venäjää :) Nuorempi väestö ei tosin enää puhu venäjää, sillä itsenäistymisen jälkeen pakko-venäjä poistui kouluista ja tilalle tuli ymmärrettävästi pelkästään latvian kieli.

Kävimme viime vuonna ajamassa Voitonpuiston ohi, ja se oli todellakin täynnä ihmisiä. Kaikki toivat paikalle kukkia, jotka laskettiin muistopatsaalle. Seuraavana päivänä kävimme ottamassa kuvia patsaasta ja kukista, joten seuraavat kuvat ovat vuoden takaisia mutta se tuskin haittaa :)





Kuten kuvista näkyy, kukkia oli aivan valtavasti! Ihmettelimme myös, kuinka nopeasti puisto oli siivottu. Edellisenä iltana se oli täynnä juhlivia ihmisiä ja seuraavana iltana jäljellä ei ollut roskan roskaa!

Voitonpuisto sijaitsee pardaugavan puolella eli eri puolella Daugava jokea kuin Vanha kaupunki. Puisto on Barinu ielan ja Uzvaras bulvariksen välissä. Talvisin samaisessa puistossa on hiihtolatu ja kesäisin siellä voi pyöräillä tai rullaluistella. En tiedä käyttävätkö sekä latvialaiset että venäläiset puistoa tasapuolisesti urheiluun, vai onko se enemmän venäläisväestön käytössä. Meidän perhettä tämä ei ole haitannut, vaan olemme käyneet puistossa muutaman kerran pyöräilemässä :)

tiistai 8. toukokuuta 2012

Rundalen palatsi

Kuten jo edellisessä postauksessa mainostin, kävimme viikonloppuna Rundalen linnassa, vai pitäisikö sanoa palatsissa :) Tämä oli meille toinen kerta, kun vierailimme paikassa ja voi olla että tulemme käymään tuolla vielä uudestaankin. Olen kirjoittanut edellisestä käynnistä kuvien kera aikaisemminkin. Nyt kuitenkin vielä pari kuvaa eilispäivän kukkapostauksen lisäksi :)

 Yksityiskohta tanssisalista.

 Ruususalongin seinäkoriste.

Näytteillä oli myös aikakauteen kuuluvia pukuja sekä asusteita.

 Neuvostoaikana eräässä huoneessa oli pelattu koripalloa...

 ... ja toisessa huoneessa oli ollut voimistelusali.

Palatsi on restauroitu kauniiksi niin sisältä kuin ulkoa.

En ole koskaan käynyt Versaillesin linnassa sisällä, mutta sanoisin silti Rundalen palatsia "pikku-Versaillesiksi". Mukava nähtävyys kaikenikäisille, näkemistä ja kiertämistä riittää. Kesäisin puutarhassa on pieni kahvila ja palatsin sisällä toimii ravintola.

maanantai 7. toukokuuta 2012

Kukkaloistoa

Kävimme viikonloppuna Rundalen palatsissa, mistä olen kirjoittanut aikaisemminkin tänne. Turistikausi ei ollut alkanut vielä täydellä teholla, joten linnassa ja puistossa oli mukavan väljää kierrellä ja katsella. En voinut olla ottamatta kuvia puiston ihanista kukista, niiden värit piristivät päivää!

 "Purppura prinssi"

 Pidän kaksivärisistä kukista.

 Jos minulla olisi oma puutarha, haluaisin sinne juuri tällaisia kukkia, paljon!

 Nämäkin kaksiväriset tulppaanit miellyttivät silmää.

 "Day dream"

Sekoitus lähes kaikista puiston kukkalajikkeista.

Viikonlopun aikana lukaisin myös Kathryn Stockettin Piiat kirjan. Sain kirjan jo joululahjaksi, mutta sen lukeminen on vain jäänyt. Pidin teoksesta valtavasti, vaikka se ei mikään kevyen hauska ainakaan teemansa puolesta ollutkaan. Toisaalta kirjoitustyyli oli mukaansatempaavaa ja hyvää, joten vaikeat asiat tulivat ilmi hieman köykäisemmässä muodossa.

Kirja kertoo 1960-luvusta, kuinka mustat naiset palvelevat valkoisia naisia Mississipin pikkukaupungissa. Näkökulmana on sekä kahden mustan apulaisen sekä yhden valkoisen naisen. Toisaalta olisi ollut mielenkiintoista lukea myös sellaisen valkoisen naisen näkökulmasta, kenen luona työskenteli musta apulainen.

Kuva: WSOY

Suosittelen tätä kirjaa ehdotomasti! Seuraavaksi haluan nähdä myös kirjan pohjalta tehdyn elokuvan, traileri vaikutti ainakin lupaavalta :)

perjantai 4. toukokuuta 2012

Itsenäisyyspäivä

Tänään vietetään Latvian toista itsenäisyyspäivää. Juhlinta ei ole niin railakasta kuin marraskuussa, sillä tätä itsenäisyyspäivää ei koeta niin tärkeäksi. Joillekin tämä on vain yksi ylimääräinen vapaapäivä, eikä tänään yleensä järjestetä isoja ilotulituksia tms.

Tämä itsenäisyyspäivä on julistautuminen itsenäiseksi Neuvostoliitosta. Luulen, että latvialaiset haluavat muistaa marraskuussa juhlittavan ensimmäisen itsenäisyyspäivän "oikeana itsenäisyyspäivänä", sillä neuvostovallanaika on edelleenkin joillekin kipeä ja arka aihe. Täällä ei ole tapana jutella paikallisten kanssa menneistä, tai ainakaan neuvostoajasta, elleivät he ole tosi ystäviä. Mutta sittenkin täytyy olla varovainen sanoissaan.

Mutta joka tapauksessa: Hyvää itsenäisyyspäivää Latvia ja aurinkoista viikonloppua!

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Toukokuuta!

Vapun juhlinta sujui rauhallisissa merkeissä ja simakin oli suhtkoht onnistunutta. Tosin hieman enemmän olisin kaivannut happoja, mutta ensi vuonna sitten :) Munkit tuli paistettua ja ilmapalloja puhallettua, joten siinä se vappuaatto sujuikin. Eilen kävimme suomalaisella vappubrunssilla moikkaamassa muutamia tuttuja suomalaisia ja tutustumassa uusiin.


Brunssin jälkeen kävimme puistossa ruokkimassa sorsia. Tosin tällä kertaa sorsat eivät olleet kovin nälkäisiä ja lisäksi sorsia oli vähemmän kuin aikaisemmin. Vaalea leipä kelpasi joten kuten, mutta ruisleipä ei ollenkaan.


Hyvää alkanutta toukokuuta!

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Kesää kohti!

Tänä viikonloppuna on ollut aivan mahtava ilma! Eilinen vietettiin ulkoillen koko päivä. Ensin omassa pihassa naapureiden kanssa ja illalla vielä käväistiin pikaisesti Jurmalan rannalla nauttimassa meri-ilmasta. Olen todella iloinen hyvistä naapureistamme, joiden kanssa on mukavaa viettää aikaa grillaillen ja jutustellen :)

Mutta koska kesää kohti ollaan menossa, niin Jurmala ja sen ihana hiekkaranta nousevat taas ajankohtaiseksi. Pääsiäisreissulla Nizzan rannalla katselin Ranskan kivikkoista rivieraa ja päätin mielessäni, että aurinko/uintolomalle minua tuskin saa niihin maisemiin, vaikka muuten maasta ja sen maisemista pidänkin. Jurmalan samettisen pehmeää hiekkaa on vaika voittaa!

Mikäli itse matkustaisin Jurmalaan ja yöpyisin siellä turistina, valitsisin luultavasti majapaikaksi Baltic Beach hotellin. En ole tosin koskaan yöpynyt ko. hotellissa, mutta kävellyt monet kerrat ohi. Hotelli sijaitsee aivan rannalla ja tarjoaa mahtavan näköalan merelle! Lisäksi hotellissa sijaitsee Spa ;) Hintatasosta en osaa sanoa mitään, mutta uskoisin että aivan halvimmasta päästä tuo paikka ei ole.

 Baltic Beach hotelli

Jurmala on muutenkin mahtava paikka viettää aikaa yksin tai koko perheen kanssa. Ranta on käytössä ympäri vuoden ja aamusta iltaan. Usein siellä näkee lenkkeilijöitä, koiran ulkoiluttajia, pyöräilijöitä, sauvakävelijöitä tai muuten vain ulkoilusta nauttivia ihmisiä. Monet latvilaiset tulevat rannalle kävelylle tai muuten vain nauttimaan merestä. Itsekin kävin tällä viikolla yksin kävelyllä rannalla eräänä päivänä, kun kaupungin pakokaasut alkoivat ärsyttää.

Eilen juttelimme miehen kanssa, että Jurmalan ranta on jotain sellaista mitä emme ole voineet kokea Suomessa. Joten yritämme ottaa siitä kaiken irti sinä aikana kun asumme täällä. Tulevalle kesälle minulla onkin jo hyvät suunnitelmat, kuinka aion rantaa hyödyntää :) Tavoitteena on päästä rannalle aina kuin mahdollista!


Huomenna pääsemme viettämään vappua. Toivottavasti elämäni ensimmäistä kertaa tekemäni vappusima onnistui, vaikka unohdinkin siivilöidä siman ennen pullottamista!

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Grillikausi avattu

Lauantaina oli aivan mahtava, aurinkoinen ilma, joten oli aika avata grillikausi :) Tietenkään en ottanut yhtään kuvaa, kun nautin vain auringosta ja ruoatkin hävisivät nopeaan tahtiin nälkäisiin suihin. Tällä kertaa grillissä valmistui naapurin avustuksella ihania kasviksia, maissia sekä kanaa. Täällä Latviassahan suositaan usein saslik-lihaa grillatessa, mutta tällä kertaa jätimme saslikit kauppaan. Niitä ehtii kyllä syödä monen monta kertaa kesän aikana!

Saslikit myydään yleensä kilon pöntöissä tai sankoissa. Mausteena on sipulia ja etikkaa. Saslik-liha on yleensä possua tai kanaa. Latvialaiset ovat ylipäänsä "huonoja" käyttämään naudanlihaa, ainakin kuin katsoo kauppojen valikoimia. Saslikia grillataan niin yksityiskodeissa kuin tarjoillaan ravintoloissa. Esim Lidosta saa sasliksia ympäri vuoden :)

Kivaa vaihtelua suomalaisiin grillipihveihin ja makkaroihin. Suosittelen ehdottomasti, ja onhan saslik todella latvialaista ruokaa! Toki täältä ei edes saa samanlaisia marinoituja grillilihoja kuin suomesta, mutta maassa maan tavalla, eikös niin.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Työpuvuista

Tänä aamuna ajellessani huomasin tien varressa siivoavan naisen. No, näitä katujen puhdistajiahan näkee keväisin jatkuvasti eikä heissä ole mitään erikoita, mutta naisen työvaatteet saivat minut kiinnittämään huomioni. Naisella oli huomioliivi, kuten pitääkin olla kun työskentelee ajoteiden lähellä. Mutta sen lisäksi naisella oli polvimittainen hame ja saappaat! Ei ehkä kaikista paras työasu ulkona työskentelevälle siivoojalle.

Olen huomannut täällä monesti, kuinka paikalliset pukeutuvat omiin vaatteisiinsa työskennellessään. Tietenkin kaupoissa yms työntekijöillä on työasut mutta esimerkiksi monet siivoojat, työmiehet yms tekevät töitä omissa vaatteissaan. En tietenkään halua yleistää tätä koskemaan kaikkia työntekijöitä, mutta huomioni mukaan monesti näin on.

En tiedä mikä on syynä siihen, että nämä ihmiset työskentelevät omissa vaatteissaan. Voi olla, että työnantaja ei tarjoa vaatteita tai sitten kyseessä on vain tapa. Tietenkin Suomessakin virastoissa työskennellään omissa vaatteissa,  mutta ymmärtääkseni työnanatja tarjoaa työvaatteet siivoajille, sähkömiehille, rakennustyömiehille yms. Onhan joissakin ammateissa kyse myös turvallisuudesta.

En tiedä työvaatekulttuurista muissa maissa kuin Suomessa ja täällä. Joten olisi mielenkiintoista tarkkailla seuraavan kerran ulkomailla, kuinka työntekijät pukeutuvat eri maissa :) Kerro, jos tiedät jonkun maan työvaatekulttuurista!

Loppuun vielä (taas kerran) yksi ravintola, missä vierailin tänään ensimmäistä kertaa. Kyseessä on Dada ravintola, joka sijaitsee Vanhan kaupungin Galerija Centrsin ostoskeskuksen alakerrassa. Kyseessä on wok-paikka, missä annos kootaan itse. Istut pöytään, tajoilija tuo listan mistä valitset kastikkeen wokkiisi, sekä haluatko pienen vai suuren annoksen. Chili-valkosipuli kastike oli todellakin tulinen! Sitten tarjoilija tuo sinulle kulhon, mihin pääset keräämään tarjolla olevasta valikoimasta mitä haluat. Tarjolla oli useita eri kasviksia, tuoreita ja sälöttyjä, lihaa, kalaa, kanaa sekä erilaisia nuudeleita. Voin taata, että jokainen löytää mieleistänsä syötävää! Sitten jätät kulhosi kokille valmistettavaksi ja palaat pöytään. Hetken päästä saat herkutella :)

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Pikavisiitti Suomeen

Viikonloppuna käytiin pyörähtämässä pikaisesti Suomessa. Lennot Kotikaupunkiin natsasivat kivasti aikataulujen suhteen ja päästiin yllättämään muutamat läheiset :) Mukavaa oli piipahtaa "kotona", vaikka sää ei oikein suosinutkaan harmaudellaan. Odotan kesää, aurinkoa ja mökkiä! Parasta oli kuitenkin syödä juhlapöydän herkkuja ja rupatella kuulumisia.


Emme ostaneet pääsiäisreissulta oikeastaan mitään tuliaisia itsellemme. Joten otin vahingon nyt takaisin ja shoppailin ihan urakalla suomalaisissa kaupoissa! Ruisleipä ja kuvasta puuttuva kahvi ovat ehdottomia ykkösiä. Lisäksi Helsinki-Vantaalla silmiin osui Fazerin uutuus, mansikka-vanilja, joka oli erittäin maukasta. Muut suklaat "jouduin" ostamaan, koska siellä oli tarjous "ota kolme, maksa kaksi". Mielestäni erittäin perusteltu syy ostaa kolme suklaalevyä ;) Lukemista täytyy joka kerta ostaa edes parin aikakausilehden ja vähintään yhden pokkarin verran. Tällä kertaa kirjaostokset olivat hyvin dekkaripainotteisia.


Koska olimme liikkellä poikkeuksellisesti lentäen, minulla oli aikaa myös lukea. Lukulistalla oli Alisson Pearsonin hauskasti kirjoittama Kate Reddy, täydellä teholla yötä päivää. Kertomus uraäidistä, joka tasapainoilee työn ja perheen välimaastossa oli viihdyttävä, vaikka en täysin pystynytkään samaistumaan päähenkilöön. Välillä vauhtia riitti liiankin kanssa, mutta pienet suvannot tasapainottivat kerrontaa. Välillä Katen kiltteys lastenhoitajaa, siivoojaa yms muita sivuhenkilöitä kohtaan ärsytti, olisi kohdistanut sen ennemmin läheisiinsä. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Viihdyttävä lukukokemus :)


Seuraavaksi täytyy katsoa kirjan pohjalta tehty elokuva! Onko kukaan muuten katsonut sitä?