Odotan kieli pitkällä ensi viikon perjantaita kun pääsen luottokampaajani käsittelyyn. Tukkani on kasvanut yli mallin ja aiheuttaa ahdistusta joka aamu. Tiedän jo tarkkaan mitä sille pitää tehdä, mistä leikata ja kuinka paljon.
Kuinkahan pärjään Riiassa ilman kampaajaani? Olen ehkä vähän outo, mutta olen käyttänyt tätä samaa kampaajaa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Kyllä, siitä lähtien kun täytin kymmenen! Muutaman kerran vuosien aikana joku muu on saanut leikata tai värjätä tukkaani, mutta aina olen kuitenkin palannut kampaajani luo. Hän tietää juuri mitä tehdä ja mikä väri sopii minulle. Hän myös sanoo suoraan jos ei suostu toteuttamaan toivettani ja perustelee näkökantansa. Olen jokainen kerta ollut tyytyväinen lähtiessäni hänen käsittelystään.
Tietenkin Riiassa on kampaamoita pilvin pimein, ja uskoisin että hintahaitariakin löytyy. Täytynee varmaan napata ensi perjantaina pari kuvaa päästä ja mennä niiden kanssa uuteen kampaamoon ;)
Elämää vihreällä saarella blogissa oli myös kirjoitettu hiustenleikkuusta. Jokainen pariskunta tekee asiat tietenkin omalla tyylillään ja tavallaan, mutta meillä minun kampaamossa käynti ei ole koskaan ollut ongelma. Mies ei juurikaan kommentoi sitä minkä väriset tai pituiset minun hiusteni täytyy olla, sen saan aina päättää itse.
Kun Mari Kiviniemi valittiin päämisteriksi mieheni kommentoi hänen tukkaansa. Oli kuulema epäsiistin näköinen hamppu. Nykyisin Kiviniemi on hieman pertannut tukkansa kanssa ja latvat eivät enää hapsota joka suuntaan. Mies ei siis sanallakaan puhunut minun tukastani, mutta seuraavalla kampaajareissulla pätkäisin oman, joka suuntaan harottavan puolipitkän hamppuni lyhyeksi. Ja olen ollut tyytyväinen! Paitsi nyt, kun tukka on päässyt kasvamaan ylipitkäksi.
1 kommentti:
Mä olen järkyttynyt tuosta hiusasiasta. Että mies päättäis.
Ja ottaako joku nainen _oikeasti_ silarit, koska mies haluu?? Mitä kaikkea naiset tekee miehen mieliksi??
Lähetä kommentti