Rundalen linna

Kävimme kesällä vierailemassa ihanassa Rundalen linnassa, Bauskan lähellä. Matkaa Riiasta tulee noin 80 kilometriä, mutta jos esimerkiksi ajelee Via Balticaa Liettuaan niin paikka on melkein ohikulku matkalla. Ehdottomasti näkemisen arvoinen :)

 Satumainen barokkilinna on rakennettu 1736-1740.

 Valtaistuinsali.

 Tanssiaissali.

 Palatsi on restauroitu, sillä neuvostoaikana palatsissa toimi muun muassa koulu ja sisälle oli rakennettu koripallokenttä.

 Nurkassa lämmittäjä toiminut uuni.

 Yksitytkohta erään huoneen katosta.

 Palatsin puutarha on myös barokkihenkinen ja siellä kukkivat ihanat ruusut.

Suihkulähde palatsin puutarhassa.

Meille sattui helteinen päivä, kun vierailimme palatsissa, joten puutarhan kiertäminen jäi vähemmälle. Paikka on auki ympäri vuoden, mutta tietenkin kesällä puutarha pääsee kunnolla oikeuksiinsa. Kiertämistä linnan sisälläin riitti ja pohjakerroksessa oli valokuvia vuosien varrelta. Puutarhaa oli mahdollista kiertää myös pienen junan kyydissä.

Mukava paikka, jos haluaa nähdä Latviassa muutakin kuin pelkästään Riian. Oma tai vuokra-auto on ehkä paras liikkumiseen, mutta bussillakin pääsee paikalle. Aikataulut löytyvät linnan kotisivuilta. Alueella on ravintoloita ja kahviloita, jos haluaa viettää siellä esimerkiksi koko päivän.

Jurmala

Koska tänään alkaa Jurmalssa New Wave 2011 tapahtuma, ajattelin että voisin laittaa muutaman sanasen tuosta ihanasta merenrantakaupungista. Olen toki sivunnut Jurmalaa aikaisemmissakin postauksissa, mutta kertaus on opintojen äiti ;) Ja sitä paitsi kesä on ehdotonta Jurmalan kulta-aikaa!

Jurmalan rannalla oli bikini partyt.

Jurmala sijaitsee noin 25 kilmometriä Riiasta. Kätevästi sinne pääsee junalla, bussilla tai vaikka taksilla. Junalippu on edullinen, tietääkseni vajaan yhden latin ja matka kestää reilun puoli tuntia. Itse en ole junalla mennyt Jurmalaan, mutta olen kuullut että se on eräänlainen elämys. Omalla autolla Jurmalaan mennessä täytyy maksaa yhden latin suuruinen tietulli. Maksamista valvotaan, samoin ylinopeuksia "raja-asemalla".

Itse Jurmala on täynnä vanhoja omakotitaloja, joista osa on kunnostettu ihaniksi pitsihuviloiksi, osa taas jätetty rapistumaan ja ränsystymään. Uusiakin taloja on rakennettu, ja vain mielikuvitus on ollut rajana näissä luomuksissa. Parasta Jurmalassa on hiekkaranta, joka on yli kolmekymmentä kilometriä pitkä. Kesällä rannalla on ravintoloita ja kahviloita sekä sieltä voi vuokrata itselleen vaikka polkuveneen. Tekemistä ja näkemistä siis riittää!

Kaunista...

... ja ei niin kaunista.

Nyt New Wave tapahtuman aikana Jurmala täyttyy rikkaista venäläisistä, jotka tulevat esittelemään hienoja autojaan ja veneitään. Kävelykatu on koko kesän täynnä myyntikojuja ja terasseja, ja parkkipaikan löytäminen on oma haasteensa etenkin helteisenä päivänä tai viikonloppuna.

Jurmala on ihanteellinen paikka lapsiperheille, sillä rannan hiekka on kuin samettia ja uimaranta jatkuu pitkään matalana. Lisäksi lapsille on omaa puuhaansa rannalla trampoliinien ja leikkipaikkojen merkeissä.

Kävelykadulta.

Ravintoloita Jurmalsta löytyy joka lähtöön. Osa paikoista on toiminnassa vain sesonkiaikana kesällä, osa toimii taas ympäri vuoden. Itse olemme suosineet paria paikkaa, joiden tiedämme palvelevan myös talvella. Cafe 53 sijaitsee kävelykatu Jomas Ielan puolivälissä. Paikka on pieni ja ruoka hyvää ja edullista. Pegasa Pils on sekä ravintola, hotelli että kylpylä aivan kivenhoiton päässä rannasta Juras Ielan ja Turaidas Ielan kulmassa. Ruoka on hyvää ja kohtuuhintaista, ja paikka on todella kaunis.

Pegasa Pils ravintola.

Lido

Olen kirjoittanut jo aikaisemminkin tänne Lidosta, mutta ajattelin että ehkä ihan oma merkintä olisi paikallaan.

Lido on latvialainen ravintolaketju, jonka suurin toimipaikka sijaitsee osoitteessa Krasta Iela 76 (kuva), noin viisi kilometriä Riian keskustasta. Lidon toimipisteitä löytyy myös keskustan alueelta, mutta tämä Krasta Ielan paikka on ehdottomasti paras ja näkemisen arvoinen.

Asiakas valitsee itse mitä syö seisovasta pöydästä. Jokainen ruoka on hinnoiteltu erikseen, ja asiakas kokoaa itse mieleisensä annoksen joka maksetaan kassalle. Salaattipöytä on erittäin runsas ja muutenkin valikoimaa riittää joka lajissa. Erityisesti suosittelen kylmää keittoa (aukstā zupa) missä on muun muassa punajuurta, kurkkua, tilliä ja hapankermaa. Tämä on perinteistä latvilaista ruokaa, kuten muukin Lidon valikoima.

Krasta Ielan Lidon piha on suuri ja sieltä löytyy jos jonkinlaista vekotinta lapsille. Talvella siellä on myös luistelurata, mistä saa vuokrata luistimia. Joten ennen tai jälkeen ruokailun on kiva käydä kiertelemässä alueella.

Suosittelen :)

Riian verikoirat

Sain vihdoin ja viimein luettua Henning Mankellin Riian verikoirat. Olen ostanut kirjan lähes vuosi sitten, kun valmistelimme muuttoa Riikaan. Olen lukenut Mankellia aiemminkin ja ajattelin, että tietenkin minun pitää lukea myös Riikaan liittyvä dekkari. No, joskus talvella aloitin kirjan ja vasta nyt sain sen päätökseen. Kai hidas lukutahti johtui Mankellin hidastempoisesta tyylistä ja sateen harmaista hiekkarannoista, joita pitkin Kurt Wallander tallustelee selvittäen mysteerejään.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1991, kun Latvia oli vielä Neuvostoliiton alainen valtio. Mielenkiintoinen kuvaus tuosta ajasta ja poliisin työskentelytavoista Latviassa. En silti oikein osaa sanoa suosittelenko vai enkö, kai se menee vähän niin että jos tykkää Wallandereista niin sitten suosittelen :)

Salaspilsin keskitysleiri

Riian ulkopuolella, jonkun matkaa Salaspilsin suuntaan, sijaitsee keskitysleiri. Vierailin paikalla jokunen aika sitten. Ehkä tässä tapauksessa kuvat kertovat enemmän kuin sanat?

 Tämän portin takana maa vaikeroi.

 Paikalla ei ole enää parakkeja, vaan suuri nurmikkoalue sekä isoja patsaita kertomassa menneestä. Paikalla on ollut myös metronomi, mutta meidän siellä vieraillessamme emme kuulleet sen ääntä.

Patsaat olivat valtavan kokoisia.

Häväisty

 

Äiti

 

Särkymätön

 

 Parakkien tilalla oli enää kivet. Tämä oli koskettavin, sillä tämä oli lasten parakin paikka. Ihmiset ovat tuoneet tänne leluja niille lapsille, jota ovat menettäneet henkensä leirillä.

Tämä leiri ei ollut niin sanottu "tuhoamisleiri", vaan läpikulkupaikka josta ihmisiä siirrettiin toisille leireille tuhottavaksi. Leirillä kuitenkin menehtyi paljon lapsia lähinnä lääketieteellisten kokeiden seurauksena.

Lisää Salaspilsin keskitysleiristä englanniksi Wikipediassa.

Keskiaikaravintola

Kävimme kesän alussa Vanhassa kaupungissa syömässä keskiaikaisessa Rozengrals ravintolassa. Olen nähnyt usein mainoksia ravintolasta Air Balticin lennoilla lukiessani lentoyhtiön lehteä. Paikka oli mukava, ja siellä oli todellakin panostettu keskiajan henkeen. Tarjoilijat olivat pukeutuneet teeman mukaisesti ja ruoka noudatteli myös keskiaikaista tarjontaa. Paikka oli valaistu kynttilöin ja sisutettu teeman mukaisesti.

 Ravintola ulkoapäin.

 Ravintola sijaitsee hiljaisella kadulla (Rozena Iela 1), mutta sen löytää helposti kun kävelee Mustapäiden talolta Tuomiokirkolle Kramu Ielaa.

 Ravintola sijaitsee kellarissa, tässä tervetulotoivotustunnelmaa.

Kana-annos.

Huono puoli ravintossa oli se, että ruoka piti syödä kynttilänvalossa, joten jokaista suupalaa sai miettiä. Ruoka oli kuitenkin kohtuullista, ei mitään loistavan maukasta mutta syötävää. Laskussa maksoimme varmasti paikan erikoisuudesta ja tunnelmasta varsinaisen ruoan ja juoman lisäksi. Hauska kokemus kuitenkin :)

Pitkästä aikaa!

Huh, kylläpäs aika on vierähtänyt! Mutta tämä blogi on siis edelleen "hengissä" ja yritän todella ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa tänne hieman useammin kuin kahden kuukauden välein ;) Sen verran sanottakoon, että ajan on vienyt opiskelu sekä reissu Suomeen sekä muualle, niistä ehkä myöhemmin lisää.

Kesä on kuitenkin ihanaa aikaa myös täällä Riiassa. Lämpötila on kohonnut mukavasti aina helteen puolellekin, mutta toki sadettakin on saatu silloin tällöin. Tämän hetken suurin harmistus on oikeastaan ilmastointilaitteen toimimattomuus, mutta jospa se saataisiin kuntoon pian!

Tuolla linkkisivun kommenteissa oli kysytty Riian yökerhoista. Toivottavasti tämä vastaus ei tule liian myöhään. Itse olemme aika väähn harrastaneet yökerhoja täällä, mutta tässä muutama joita voimme suositella.

Essential Club sijaitsee korttelin päässä Latvia hotellista (ent. Reval) osoitteessa Skolas iela 2. Pääsymaksu oli hintava, mutta sisälsi ilmaisen drinkin.

Push on suosittu paikka osoitteessa Terbatas Iela 2, lähellä vapaudenpatsaan muistomerkkiä.

Vanhasta kaupungista löytyy lisää yökerhoja ja pubeja. Kannattaa tarkistaa Yhdysvaltain suurlähetystön sivujen mustalista ravintoloista, jotka toimivat harmaalla alueella.

Ylensäkin kannattaa muistaa yleinen turvallisuus, kuten Suomen suurlähetystön matkustustiedotekin muistuttaa. Terve järki ja pienet promillit, niin kaikki menee hyvin!

Hiljaiseloa

Tämä blogi on viettänyt hiljaiseloa viime viikkoina. Syitä on monia: kiire, flunssa, opinnot, omat menot, ihanat ilmat yms. No, hiljaiselo tulee jatkumaan vielä jonkun aikaa samoihin syihin vedoten :)

Sain viime viikolla ärsyttävän sitkeän kevätflunssan, jonka toivoisin paranevan pääsiäiseen mennessä. Eipä tässä ole kuin pari päivää aikaa, mutta aina kannattaa toivoa! Kuume ei noussut, mutta niistää olen saanut ahkerasti ja nyt sain vielä yskänkin. Viikonloppuna hävisi äänikin hetkellisesti.

Viime päivityksen jälkeen ollan touhuttu taas vaikka mitä. Nähty parit vieraat ja nautittu ihanista keväisistä ilmoista! Lapsi on oppinut ajamaan ilman apupyöriä polkupyörällä. Pihalla on tehty talkoita naapureiden kanssa ja grillikausikin on korkattu useamman kerran. Täällä grillataan paljon, etenkin marinoitua possunlihaa eli saslikia. Tätä myydään kaupoissa pienissä muoviämpäreissä, vähän niin kuin Suomessa myydään turkkilaista tai kreikkalaista jugurttia. Possun lisäksi myös marinoitua kanaa on myynnissä. Latvilaiset syövät paljon possunlihaa ja nautaa on myynnissä vähän.

Kävimme myös pari viikkoa sitten Suomi - Latvia jääkiekkopelissä, joka oli hieno kokemus! Tosin aika vähän tuolla oli katsojia, mutta pääasia oli että Suomi voitti 5 - 0. Kyseessä oli siis harjoituspeli tulevia MM-kisoja varten.

Viime sunnuntaina kävimme eräässä Riian monista puistoista kävelemässä. Ihme, ettei tähän kuvaan tullut yhtään ihmistä, vaikka puisto oli niitä pullolaan. Aurinko on paistanut ja lämpötila on ollut roimasti plussan paremmalla puolella. Ihanaa! Ja nyt pääsiäiseksi on luvattu lisää aurinkoa ja lämpöä.

Uusia ravintolasuosituksiakin olisi, mutta aikapulan vuoksi joudun jättämään ne myöhempään ajankohtaan. Kuten kaikki muutkin ajatukset ja asiat, sillä nyt pitää taas rientää :)

Ihanaa pääsiäistä!

Ajelulla

Kävimme tänään autoajelulla. Alunperin suunnittelimme, että ajamme Daugavpilsiin, jonne on reilu 230 kilometriä matkaa Riiasta. Jossain vaiheessa huomasimme, että reissu olisi mahdoton toteuttaa päivässä. Suomessa tuo matka ei olisi mitään, riippuen tietenkin tiestä, mutta täällä se on todellakin pitkä matka. Etenkin kun alkumatkan ajelimme pieniä teitä.

Jekabpilsin paikkeilla päätimme sitten kääntyä takaisin, että ehtisimme illaksi kotiin. Päätimme kuitenkin käydä vielä pyörähtämässä jossain pikkukylässä, jonka seurauksena ajelimme 60 kilometriä hiekkateitä!

Joten, kun kaikissa matkaoppaissa sanotaan, että Latvian tiet ovat huonossa kunnossa, se todellakin pitää paikkaansa :) Pienet tiet maaseudulla ovat pääsääntöisesti hiekkateitä tai jos asfalttia on, se on huonossa kunnossa. Joten nopesraoituksia oli todellakin noudatettava, että auto säilyisi ehjänä.

Mielenkiintoista oli kuitenkin nähdä Latvian maaseutua. Siellä täällä oli vanhoja raunioituineita taloja, paikoin näkyi (oletettavasti) kolhoosien tai sovhoosien jäänteitä. Autoja maaseudulla ei paljon näkynyt, mutta innokkaita liftareita sitäkin enemmän. Ketään emme kuitenkaan ottaneet kyytiin :)

Vaikka Daugavpilsin reissu jäi tänään tekemättä, niin silti olen iloinen ajelumme lopputulokseen. Lopuksi kävimme vielä pyörähtämässä Salaspilsin lähellä olevan keskitysleirin muistomerkin parkkipaikalla. Itse muistomerkille emme kävelleet, sillä tie perille näytti sen verran liejuiselta että ilman kumisaappaita sinne ei ollut asiaa. Joten täytynee ottaa paremmalla onnella tuo Daugavpilsin sekä keskitysleirin käynnit.

Ennen keskitysleiriä oli junaradan tasoristeys, jossa jouduimme odottamaan mennen tullen junia. Mielenkiintoista oli, että junat tuuttasivat kovaa ennen kuin saapuivat risteykseen, että tyhmemmätkin autolijat ymmärtävät pysähtyä. Mietin, että jos vastaava käytäntö otettaisi käyttöön myös Suomessa, vähentäisikö se tasoristeysonnettomuuksia? Junan torven ääni on kuitenkin sen verran kuuluva, että sen kuulee liikkuvasta autostakin.

Yöllistä shoppailua

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, täällä on ollut Riian muotiviikot. Joten siitä syystä Riga Plaza piti ovensa auki yhteen asti tänä yönä.

Lähdimme puoli yhdentoista maissa illalla kauppaan ja kotiin palasimme puoli yhdeltä. Yllättävän nopeasti hurahti tuo pari tuntia kaupoissa. Lapsikin jaksoi olla nätisti, kun oltiin nukuttu koko porukka kunnon päiväunet. Ihmisiä oli yllättävän paljon kauppakeskuksessa, fiilis oli vähän niin kuin joulun alla kun olimme etsimässä joululahjoja.

Kaupoissa oli alennuksia ja löysin itselleni parit kengät sekä vihdoin ja viimein aurinkolasit! Tosin aurinkolasien kanssa kävi hassusti, kun en osannut päättä kahden mallin väliltä niin jouduin ostamaan molemmat. Nyt vain odotellaan sitä aurinkoa!

Lopuksi kävimme täydentämässä vielä ruokavarastoja Prismassa. Kauppakeskuksen puolella myöhäistä kellonaikaa ei osannut ajatella, mutta Prismassa sen huomasi. Tuntui hassulta kävellä lähes autioita käytäviä ja miettiä mitä ostaisi jääkaappiin. Lapselle löytyi kiva kevät takki tuolta Prismasta ja lenkkarit sporttikaupasta. Mies sai tällä kertaa olla mukana lähinnä seuranpitäjänä ja makutuomarina.

Toivottavasti huomenna saadaan nukkua pitkään!