Tallinnan terveiset

Aika hurahtaa siivillä! Joka päivä ajattelen, että pitää kirjoittaa tänne, mutta sitten sitä huomaa että on ilta ja liian väsynyt ajattelemaan mitään.

Tällä viikolla pöyrähdettiin pikaisesti Tallinnassa ja Helsingissä. Se oli vähän sellainen extempore reissu, kun miehellä oli työasioita Tallinnassa ja minä lähdin lapsen kanssa mukaan. Helsinkiin innostuttiin lähtemään, kun matka on lyhyt ja suht edullinen. Menimme Linda Linen aluksilla, joten matka kesti 1,5 tuntia suuntaansa. Helsingissä ei ehditty tehdä paljon muuta kun käydä syömässä ja hoitamassa pari asiaa sekä ostaa vähän Juhla Mokkaa :)

Täytyy sanoa, että oli ihana palata kotiin! Kyllä tämä Riika tuntuu jo kodilta, ja niin pitää tuntuakin :) Joka päivä oppii uusia asioita, ja siitä se kiirekin kai tulee kun pitää hoitaa juttuja ja saada arkiset asiat rullaamaan.

Matka Tallinnaan oli mielenkiintoinen. Meillä on navigatori, jonka ohjeita seurasimme, mutta ehkä ei olisi kannattanut. Riiasta lähdettyä navigaattori ajelutti meitä pitkin maaseutua ennen kuin pääsimme Via Balticalle. Ja sama homma oli Tallinnan lähellä. Takaisin tullessa päätimme sitten olla seuraamatta navigatorin ohjeita, vaan seurasimme tienviittoja. No, sekään ei ollut hyvä vaihtoehto :) Joten nyt navigatoriin pitää hankkia uudet päivitykset, että uskaltaa lähteä tutustumaan kunnolla Latviaan. Toinen vaihtoehto on tietenkin ostaa kunnollinen kartta.

Tallinnassa majoituimme Viru hotelilliin. Täytyy sanoa, etten ole ihan äsken hävennyt niin paljon olla suomalainen. Omassa käytöksessäni ei ole ikinä moittimista, kun taas toisten sitäkin enemmän. Tietenkin ymmärrän, että kun ollaan lomalla niin otetaan rennosti, nautitaan elämästä ja niin edelleen. Mutta jos seitsemän aikaan illalla ei käytävä riitä miesten kulkea niin ei mene hyvin. Samoin hotellin edessä keski-ikäinen mies jakoi kovasti vinkkejään siitä mistä löytyy kaupungin parhaat maksulliset naiset ja kuinka heidän kanssaan tulee toimia. Piritaa kuulema suositteli kovasti, mutta en tiedä puhuiko jostain tietystä naisesta, kaupunginosasta vai juomasta.

Virun alakerrassa on Amarillo ja ainoa mitä Amarillossa voi syödä on tietenkin Chicken Pocket ;) Tämä taitaa mennä myös listalle "mitä kaipaan Suomessa". Se vain on niin hyvää, nam!

Saattaa olla, että saamme alkavalla viikolla keittiön. Se olisi enemmän kuin mahtava juttu, sillä valitin juuri miehelle että ruokamme on ollut turhan yksitoikkoista tämän kuukauden ajan. Kun ei ole kunnollista keittiötä, ei ole myöskään mielikuvitusta, että minkälaista ruokaa voisi valmistaa. Tilat on ahtaat, eikä työskentelytilaa ole nimeksikään. Odotan vesi kielellä, että pääsen valmistamaan uunissa broileria kasvispedillä, leipomaan jotain hyvää ja siirtämään vihdoinkin kaikki astiat ja kuivaruoat pois makuuhuoneen kaapeista!

Tänään kävimme tutustumassa uuteen ostoskeskukseen, joka on avattu aivan Radisson Sas Latvia hotellin viereen. Galleria Riga oli hieno, mutta silti se ei tarjonnut minulle mitään. Luulen, että ostoskeskukseen houkutellaan turisteja sekä alueen varakkaita asukkaita. Tietenkin tuolla kannattaa käydä tutstumassa, etenkin jos majoittuu tuossa viereisessä hotellissa, mutta en suosittele sitä ensimmäiseksi shoppailupaikaksi.

Alkavalle viikolle on buukattu monta menoa, joten kiire sen kun jatkuu. Toivon myös, että sopiva arkirytmikin löytyisi vähitellen, että saisin myös kotiaskareet sujumaan. Mutta eikös sitä sanota, että hiljaa hyvä tulee...